 |
Kasvatus ja pennut |
 |
Kasvatus
Siperiankissan
kasvatuksessa tavoitellaan rodulle ominaista
vahvaa tyyppiä, tervettä perimää ja
rakastettavaa luonnetta. Kasvatuksen huolellinen
pohjatyö tehdään tutkimalla siitoskissojen
sukutaulut, arvioimalla kissojen tyypit ja
yhteensopivuudet, sekä varmistamalla
siitoskissojen terveys monin testein ennen
astutusta. Tavallisimpia testejä ovat sieni (tarttuva
ihosairaus), FIV & FeLV (tarttuvia viruksia)
ja HCM (sydänsairaus). Myös veriryhmä määritetään
turvallista kasvatusta varten. Siitoskissoilla
tulee olla napatyrättömyystodistus ja
uroksilla lisäksi todistus kivesten
laskeutumisesta. Kasvatukseen sopivalla
siperiankissalla on hyvän tyypin ja terveyden
lisäksi aina myös rodunomainen, ihmisrakas ja
reipas luonne. |
|
Kasvattajalla
pitää olla rekisteröity kasvattajanimi, jonka
voi saada vain Suomen Kissaliiton alaisen
rotukissayhdistyksen jäsen erikseen hakemalla
ja lunastamalla. Kasvatukseen käytettävien
kissojen tulee olla mikrosirutettu, rekisteröity
ja rokotettu, sekä asiantuntevasti hoidettu.
Toista pentuetta varten siitoskissoilla pitää
olla myös EX-näyttelytulos tai siitos- hyväksyntä.
Naaraiden käyttöä kasvatuksessa rajoitetaan
kolmeen pentueeseen kahdessa vuodessa. Tällä säännöllä
suojellaan naarasta liian tiheältä
pennutukselta. Vastuuntuntoinen
uroksenomistaja rajoittaa myös kissansa
liiallista jalostuskäyttöä. Jokainen
siitoskissakin on ensisijaisesti rakas lemmikki
ja perheenjäsen. |
 |
|
Kasvatusta
ei ole se, että hankitaan uros ja naaras, ja
annetaan niiden vain lisääntyä pentue
toisensa jälkeen. Kasvatuksella ei tavoitella
määrää, vaan laatua. Jokainen pentue on
suunniteltava huolellisesti, ja sille on
asetettava selkeät tavoitteet, jotka palvelevat
jatkokasvatusta ja myös koko rotukantaa.
Kasvattajan on tunnettava genetiikan
perusperiaatteet, osattava laskea suunnitellun
yhdistelmän sisäsiittoisuusaste, tunnettava
aiottujen siitoskissojen sukutaulut, ja niissä
useimmin esiintyvät kissat. Toisinaan on jopa
haettava sopiva siitoskissa ulkomailta.
Kasvattaja on sitoutunut kartuttamaan tietojaan
rodusta, kissan jalostuksesta ja hoidosta sekä
velvoitettu tuntemaan yleiset
eläinsuojeluasetukset.
|
|
Vastuu
pennuista
|
|
Siperiankissan
pennut ovat suloisia ja moni haaveilee
kasvatuksesta pikkupentujen lumoissa.
Kasvattajan arkeen kuuluu kuitenkin myös suuri
vastuu jokaisen pennun turvallisuudesta. Valmius
huolehtia tiineestä naaraasta, toimia kätilönä
ja tarvittaessa lähteä eläinlääkärikäynnille
vaikka keskellä yötä kuuluu kasvatukseen.
Siperiankissa synnyttää keskimäärin 4-6
pentua.
|
 |
Synnytystä
ja ensimmäisiä viikkoja varten kasvattajan on
järjestettävä emolle riittävä pesärauha.
Pennut on hoidettava parhaalla mahdollisella
tavalla: ruokittava, madotettava, rekisteröitävä
ja rokotettava asianmukaisesti. Ne on myös
sosiaalistettava ihmiseen luottaviksi ja
totutettava käsittelyyn sekä normaaliin
kotielämään.
Samalla niitä on kuitenkin suojeltava
onnettomuuksilta ja kodin ulkopuolelta tulevilta
tartuntataudeilta. Pentuja
ei saa luovuttaa ennen 12 viikon ikää, mutta
toisaalta niistä on myös kyettävä luopumaan,
kun sen aika on. Tämä vaatii kasvattajalta
paljon aikaa, ahkeruutta ja kärsivällisyyttä. |
|
|
Jokaisen pennun pääsy turvalliseen kotiin on
varmistettava ja kuitenkin oltava valmis
ottamaan vastuu, mikäli pentu palautetaan syystä
tai toisesta. Kasvattajana voi menestyä vain
pitkäjänteisyydellä, suurella
kissarakkaudella ja järkevällä harkinnalla,
mutta huolellisen työn tuloksena on maailman
paras palkinto: terve pentue pyöreitä, pörröisiä
siperiankissoja!
|
 |
|
 |
|
Pennut
lounastauolla |
Parin päivän
ikäisiä pentuja |
|
|
 |
 |
 |
|